Pieniä jalkoja, suuria seikkailuja!
Extempore reissumme lasten kanssa kulki Lapin karun kauniista tunturimaisemista Lofoottien jylhien vuorten keskelle sekä historiallisiin kalastajakyliin. Paluumatkalla ajoimme Ruotsin Lappiin ja yövyimme Kiirunan kunnassa. Katso alta parhaat reissuvinkit ja kurkkaa, mitä mutkia matkaan tuli.
Pohjoisen teillä – road trip Lofooteille lasten kanssa
Löimme reissun lukkoon vain viikkoa ennen lähtöä, ja kohta oltiinkin jo pakkailemassa autoa. Tarkoituksena oli suunnata kohti Lofootteja ja yöpyä teltassa mahdollisimman paljon, mutta mitään sen tarkempaa suunnitelmaa ei ollut. Emme suoraan sanottuna olleet edes varmoja mihin asti pääsisimme, sillä reissu tehtäisi lasten ehdoilla.
Ensimmäinen etappi: Oulu/Sanginjoen luonnonsuojelualue
Pohdittiin paljon minne asti yrittäisimme ajaa, ilman että olisimme liian kunnianhimoisia. Aluksi tarkoitus oli jäädä Jyväskylän kieppeille, mutta päätimmekin ajaa Ouluun. Emme halunneet tuhlata viikosta liian montaa yötä Suomen puolelle, joten valikoimme kohteiksi Oulun ja Kilpisjärven. Ensimmäisenä päivänä ajoimme pysähdyksineen n. 8-8,5h.
Ystäväni tutkaili matkalla ilmaisia leirintäpaikkoja, sillä halusimme pitää budjetin alkuun mahdollisimman pienenä. Päädyimme Sanginjoen luontopoluille, jonne on Oulun keskustasta n. 16-20km matka. Sanginjoen parkkipaikalta oli vain 100m ensimmäiselle isolle laavulle, johon pystytimme teltat.
Uudella laavulla olisi ollut loistavat puitteet ruoanvalmistukseen, mutta olimme niin myöhään perillä että menimme lähes heti nukkumaan.
Tutustu kohteeseen täältä.
Seuraavana päivänä suuntasimme Nallikarin uimarannalle pesulle ja valmistamaan retkilounasta. Nallikarissa oli todella huikeat puitteet leikkiä ja temmeltää, jotta jaksaa taas istua pitkän matkan autossa. Päästiin myös suihkuun, mikä oli virkistävää telttayön jälkeen.
Ouluhan oli muutenkin erittäin kaunis kesäkaupunki, jossa olisi riittänyt nähtävää ja tehtävää!
Seuraava etappi: Kilpisjärvi/Tundrea Camping
Lähdimme matkaan hieman suunniteltua myöhemmin, sillä kuivattelimme telttoja auringossa kostean yön jäljiltä. Se olikin aikamoinen operaatio, kun ympärillä pyörii kaksi leikki-ikäistä vilkasta lasta.
Matkalla pysähdyimme Tornionjoen kupeessa sijaitsevalla Korpikosken grillillä syömässä mahat täyteen. Grilliltä olisi saanut paikallista herkkua eli poroa, mutta valitsimme vähän tutumpia makuja. Suositus tälle paikalle jos grilliruoka maistuu, annokset oli valtavia!
Matka jatkui ruokailun jälkeen kohti Kilpisjärveä. Pysähdyimme useaan otteeseen vessaan ja jalottelemaan. Välipalaa ostettiin autoon niin lapset matkustivat tyytyväisinä. Oli myös yllättävää miten hyvin he viihdyttivät toisiaan, ja pitkä matka sujuikin sutjakkaasti.
Huom! Lapissa ajellessa on hyvä huomioida, että tankissa on riittävästi bensaa. Huoltoasemia on etenkin Kilpisjärvelle ajellessa todella harvoin.
Tarkoitus oli yöpyä Kilpisjärven retkeilykeskuksella, mutta matkalla selvisi etteivät he ota telttailijoita sisään niin myöhään. Tundrea Camping tarjosi onneksi myös telttailupaikkoja, joten pääsimme yöksi sinne. Tilaa oli hyvin ja telttailualue sijaitsi sopivasti lasten leikkipaikan vieressä.
Lapset nukahtivatkin autoon, mistä siirrettiin uniset matkustajat telttaan nukkumaan.
Telttamaksuun kuului myös keittiön, vessojen ja suihkun käyttö. Yleinen saunavuorokin olisi kuulunut, mutta emme ehtineet sitä hyödyntää. Nämä löytyivät vielä kaikki samasta rakennuksesta, mikä oli iso plussa!
Yöllä oli satanut reilummin vettä, joten syötiin aamupala respan buffassa (n. 20€ 1 aikuinen + lapsi). Buffa oli todella monipuolinen ja herkullinen. Aamupalan jälkeen rupesin purkamaan telttaa ja tytär leikki sillä välin leikkipaikalla. Saatiin myös poro sinne leikkikamuksi!
Kilpisjärven retkeilyreiteistä voit lukea lisää täältä.
Ensimmäinen kohde Norjassa: Narvik/Hærsletta camping
Sitten suunnattiinkin jo Norjan puolelle, ja kohteeksi valittiin Narvik. Matkaa sinne oli n. 230km ja aikaa kului reilu 4 tuntia. Vuokrasimme pikkuruisen mökin Hærsletta Camping -leirintäalueelta, jotta saisimme kunnolla tavarat kuivattua.
Pientä sairastelua esiintyi seurueessamme, joten oli hyvä päästä vähän sänkyyn lepäilemään. Pakkaan aina mukaan kunnon lääkevaraston, joten saatiin nopeasti tarvittavat lääkkeet.
Leirintäalue oli todella pieni ja vaatimaton, mutta sieltä löytyi kaikki tarvittava. Oli suihku, vessat ja keittiö. Vettä satoi koko illan, joten vuorimaisemat eivät ihan päässeet oikeuksiinsa, mutta tehtiin ruokaa ja lepäiltiin mökissä.
Nukahdettiin lapsia nukuttaessa itsekkin, joten aamulla oli hyvin levännyt olo.
Kahden yön leirintä kohteessa: Lofoten Beach Camp
Sitten lähdettiinkin ajelemaan taas pidempi pätkä (319km) kohti Lofoten Beach Campia. Tarkoitus oli yöpyä ”erämaassa”, mutta sairastelun vuoksi haluttiin paremmat puitteet. Matkalla oli toinen toistaan upeampia maisemia, mikä oli jo elämys itsessään.
Alkumatkasta sateli vielä jonkin verran vettä, mutta mitä edemmäs päästiin, sitä enemmän aurinko alkoi paistaa. Kävipä tuuri, sillä paikallisten mukaan kesä on ollut erittäin sateinen!
Aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta, lapset matkustivat jälleen erittäin reippaasti ja kaikille oli avoin ja innokas mieli. Alettiin lähestyä hiljalleen kohdetta.
Lofoten Beach Camp olikin täydellinen valinta, sillä leirintäalueelta löytyi kaikki mahdolliset fasiliteetit mitä ikinä voisi tarvita. Vessat ja suihkut olivat todella siistejä ja niitä oli runsaasti. Leirintäalueelta löytyi myös pyykinpesukoneet ja kuivausrummut, ravintola, saunat ja telttailijoiden oma keittiö sekä ruokailutilat.
Leirintäalueella on välillä myös livemusiikkia, mutta se missattiin tällä kertaa!
Teltan sai suoraan rannan viereen nurmikolle, ja ympärillä oli hyvin tilaa lapsien leikkiä ja heitellä frisbeetä. Auton sai ajaa teltan viereen, mikä helpotti hirveästi, sillä kaikkia tavaroita ei tarvinnut purkaa teltoille. Tälle reissulle otettiin mukaan myös ihan oikeat tyynyt ja ilmapatja, kun sellainen mahdollisuus nyt kerrankin oli. Myös retkityynyt oli pakattu mukaan.
Telttapaikka + auto maksoi yhteensä 36€ ja pelkkä telttapaikka 30€. Otettiin kaksi yötä, joten hintaa tuli 63€/hlö. Pyykinpesukoneeseen sai ostettua pesuainetta 4€ ja koneiden käyttö maksoi muutaman euron. Maksu onnistui kortilla.
Ainoa miinus oli se, että ihmisiä oli todella paljon, joten jos mielii päästä omaan rauhaan niin tämä ei ole oikea valinta. Lasten kanssa tämä leirintä toimi loistavasti.
Ja voi luoja miten upea auringonlasku oli joka ilta! Säätkin suosi, eikä vettä tullut kuin muutama pisara yöllä. Lofooteille sää muuttuu jatkuvasti, ja sateetkin menee nopeasti ohi.
Yöllä ei edes missään vaiheessa tullut pilkkopimeää, joten taskulamppujakaan ei tarvinnut. Olin jälleen kerran pakannut ihan liikaa tavaraa, mutta koskaan ei tiedä millaiseen paikkaan päätyy yöpymään. Onneksi tällä reissulla päästiin helpolla, vaikka Lapissa satoikin kaatamalla.
Muutamia kuvia leirinnästä – Lofoten Beach Camp
Paikallista ruokaa ja ripaus historiaa: Nusfjordin kalastajakylä
Päätimme lähteä ravintolaan syömään, vaikka tiesimme että ulkona syöminen on Norjassa todella kallista. Päädyimme viettämään päivää lyhyen ajomatkan päähän, Nusfjordin historialliseen kalastakylään.
Kylään piti maksaa sisäänpääsymaksu, mikä tuntui vähän hassulta mutta oli hinnan väärti. Lapset pääsivät ilmaiseksi, mutta aikuisen lippu oli 15€. Lipulla pääsi onneksi myös galleriaan ja valasmuseoon.
Heti aluksi suuntasimme Karoline’s restaurant -ravintolaan syömään. Terassilta avautuivat upeat merimaisemat, lokit lentevät sataman yllä ja ilmassa tuoksui merivesi ja kala. Täydellinen miljöö nauttia paikallisesta ruoasta.
Ruokaa odotellessa bongailimme merestä meduusoja ja nautimme lämpimästä auringonpaisteesta. Otin itselleni rapuannoksen ja tyttärelle Fish ’n’ Chipsin, joka oli erittäin positiivinen (ja maistuva) yllätys. Ruoissa käytetään tuoreita raaka-aineita ja kala tulee pääosin paikallisilta kalastajilta. Palvelu ja ruoka saivatkin täydet 5/5 tähteä!
Ruokaa sulatellessa kävimme katsomassa muutamaa näyttelyä, joista yksi olikin todella jännittävä. Seuraavaksi suunnattiin Valasmuseoon, jonne käveli satamasta n. 10min.
Nusfjord on yksi Norjan vanhimpia ja parhaiten säilyneitä kalastajakyliä. Kävellessä sai ihastella punaisia rorbu -kalastajamökkejä ja kirkkaita vesiä.
Tässä muutamia kuvia Nusfjord kalastajakylästä
Seikkailua vuorilla Tjeldbergtind -reitin varrella
Halusimme lähteä lasten kanssa seikkailemaan vähän vuorille, mutta 3- ja 4-vuotiaat eivät vielä Lofoottien jyrkille ja haastaville reiteille kykene, joten oli löydettävä jokin helppo. Meillä ei ollut kantoreppuja tai muita kantovälineitä mukana, enkä lähtisi välttämättä lapsi selässä muutenkaan kovin jyrkille ja vaativille reiteille.
Onneksi reittivaihtoehtoja on runsaasti, ja päädyimme valitsemaan Linken mobiilimastolle ja vanhalle vesitornille kulkevan reitin, joka yhdistyy vesitornin jälkeen Tjeldbergtind -reittiin.
Auton sai parkkeerata Svolvaer kylään E10-tien varteen, josta matka jatkuu tien toiselta puolelta katua ylös.. On helppo seurata katsella missä vesitorni sijaitsee ja suunnata sitä kohti. Asutuksen vierestä lähtee ”pusikkoon” polku, jonka alussa oli maassa valkoinen puinen nuoli osoittamassa reitin suuntaan.
Polku on alkuun todella helppokulkuista, mutta vesitornin jälkeen maasto muuttuu kivikkoiseksi ja jyrkäksi. Huomasin jo tässä kohtaa, että lapsi ei välttämättä pitkälle jaksa tai uskalla nousta. Alla oli vielä pientä sairastelua, joten liikaa ei voinut rasittaa eikä sylissäkään pystynyt kantaa. En usko että huipulle olisi ollut kovin turvallista näin pienen kiivetä.
Nousimme kuitenkin suunnilleen reitin puoliväliin ja jäimme polun varteen syömään eväitä. Jo tästä kohin avautui mielettömät maisemat kalastajakylään ja avomerelle. Vastapuolella kohoavat Lofoottien jylhät vuorenseinämät, jotka luovat upean kontrastin siniselle merelle.
Lähtöpäivänä kävimme syömässä Reinen kylässä
Paljon oli ehtinyt tapahtua muutaman päivän aikana, mutta nyt oli jo aika pakata tavarat autoon ja suunnitella paluumatkaa. Halusimme käydä vielä Reinen kylässä, missä meidän oli alunperin tarkoitus käydä vuorotellen Reinebringenin portaat. Siirtymään meni kuitenkin sen verran aikaa, että lupasin viedä lapset syömään jotta ystäväni pääsisi kapuamaan portaat.
Vaikka en ollut tehnyt reissun aikana mitään urheilusuorituksia, oli jotenkin todella väsynyt olo. Pitkät ajopäivät, telttojen kasaamiset ja purut, sekä vilkkaat lapset veivät kaiken energian. Pientä väsykiukkuakin oli ilmassa, kun tutut rutiinit menivät uusiksi.
Kävimme syömässä lasten kanssa Tapperiet Bistrossa pizzaa, ranskalaisia ja makkaraa, ja hyvällä ruokahalulla menikin. Yksi ruokailu jäi välistä, kun emme raaskineet herättää nukkuvia matkailijoita. Ruoan jälkeen ihasteltiin vähän maisemia ja tarkistettiin renkaanpaineet.
Nukuttiin yksi yö Airbnb -majoituksessa ja sitten käännettiin nokka kohti Ruotsia
Löysimme edullisen Airbnb -majoituksen yhdeksi yöksi, ja sinnekkin kannoimme taas nukkuvat lapset pehmeisiin peteihin nukkumaan. Aamulla katsottiin hetki piirrettyjä, syötiin aamupalaa ja käytiin suihkussa ennen pitkää ajomatkaa.
Lapsilla alkoi selvästi olla jo vähän matkaväsymystä, sillä jatkuvasti piti pysähtyä vessaan tai hakemaan syötävää. Takapenkiltä kuului vähän väliä: ”Joko ollaan perillä?”
Ruotsin rajalle ajoi pysähdyksineen noin 3 tuntia. Pohdittiin ajellaanko suoraan Suomeen vai nukutaanko Ruotsissa yksi yö. Päätettiin katsoa fiiliksen mukaan. Nautittiin matkan varrella Ruotsin Lapin mielettömistä tunturimaisemista ja pysähdyttiin ihailemaan vesiputousta.
Viimeisen kerran pystytimme teltat Kiirunan lähelle Camp Altan leirintäalueelle
Kiirunassa huomasimme, että autosta oli irronnut renkaan vannesuoja, josta alkuun hätäännyimme turhaan. Pienen säädön jälkeen kello olikin jo sen verran, että päätimme ajaa Kiirunan lähistölle nukkumaan yöksi. Löysimme Camp Altan leirintäalueen sattumalta.
Pystytimme pikaisesti toisen teltoistamme, suoritimme iltapesut ja hyppäsimme makuupusseihin. Hyvin nukutun yön jälkeen juotiin kahvit ja pakattiin auto.
Pysähdyttiin lähelle suloiseen kahvilaan syömään kunnon aamupala ja juotiin vielä yhdet kupit kahvia. Sen jälkeen alkoihin piiitkä pitkä ajomatka kotiin.
Reissuväsymystä näkyi jo vähän kaikissa ja pysähdyksiä tarvittiin taas vähän väliä. Kerran käytiin vielä Ruotsin puolella pizzalla ja muuten ostettiin eväitä autoon.
Ajettiin Kiirunasta suoraan kotiin, Haaparannan ja Tornion kautta. Haaparannassa tankattiin vielä halpaa bensaa, mikä riittikin melkein Lahteen asti. Matkaa Kiirunasta Espooseen oli n. 1300km ja aikaa kului n. 14 tuntia. Olisi ollut fiksua nukkua vielä yksi yö Suomen puolella, mutta aika meinasi loppua kesken. Tästäkin selvittiin!
Kaiken kaikkiaan oli ihan huikean hieno ja onnistunut reissu lasten kanssa. Matka tehtiin lasten ehdoilla ja aktiviteetit suunniteltiin sen mukaan. <3
Mitä kannattaa ainakin pakata mukaan?
- Teltta, jonka vesipilariarvot ovat vähintään 3000ml (ulkoteltta) ja 5000ml (pohja).
- Kolmen vuodenajan makuupussit ja hyvät makuualustat. Ilmatäytteisen patjan voi myös ottaa mukaan, jos saa auton lähelle.
- Retkikeitin, kattila ja pannu, kuppi sekä aterimet (+kauha)
- Riittävästi vaatteita: sadevaatteet, kevytuntsikka, kuoritakki, ulkoiluvaatteita, muutamat vaihtovaatteet, kerrasto (merinovilla tms), villasukat. Villapaidan otan myös kaikkialle, sillä se lämmittää ihanasti iltaisin ja nukkuessa, mikäli on viileä yö.
- Kumisaappaat, vaelluskengät, släbärit/sandaalit, lenkkarit.
- Taskulamppu tai otsalamppu jos yöllä tarvitsee käydä vessassa.
- Sytytysvälineet retkikeittimeen.
- Lapselle on hyvä ottaa mukaan kurahanskat ja lapaset, myös kesällä voi olla iltaisin viileää. Unohdin tietysti ottaa nämä molemmat, joten ostin Norjasta.
- Leluja ja viihdykkeitä lapsille, frisbee toimi hyvin!
Mitä olisi voinut tehdä toisin?
- Varata reissuun mielellään 3 yötä Suomessa, ettei ajopäivistä tule liian pitkiä.
- Pakata vain tarpeelliset, ei mitään ylimääräistä (liikaa perusvaatteita).
- Telttojen kuivaamiseen olisi voinut ottaa mikrokuituliinoja, jotka kuivuisivat nopeammin ja imisivät kosteutta paremmin.
- Liikkeelle olisi pitänyt lähteä todella aikaisin aamusta, ettei rutiinit liikaa rikkoudu.
Mitä kannattaa muistaa ennen reissuun lähtöä?
- Tarkista autosta renkaanpaineet ja öljyt. Moottoriöljyä on hyvä ostaa varmuudeksi mukaan, vaikka sitä saa toki huoltoasemilta matkallakin. Jouduimme täyttämään öljyä kahdesti matkalla (kulutus n. 0,5-1l/1000km).
- Telttapaikkoja on lähes aina, mutta jos mielit majoitukseen niin ne kannattaa varata todella hyvissä ajoin.
- Apteekista on hyvä hakea mukaan lasten särkylääkkeet (burana ja panadol), pegorionia tai muuta vatsaa pehmittävää ummetuksen varalta, siteitä, laastareita, rakkolaastereita ja desinfiointiainetta.
Mamma trikoissa - Luonnon Voimin 
Jätä kommentti