Mökkielämää taaperon kanssa: Kokemuksia luonnonhelmassa

Ei sähköä, ei juoksevaa vettä, vanha pieni mökki jota ympäröi järvi. Kuulostaa äkkiseltään ympäristöltä mihin ei 1-vuotiaan kanssa ensimmäisenä lähtisi viettämään lomapäivää. Mutta meille tuo pikkuinen mökki, jonka laiturin laudatkin irvistelevät talven jäljiltä, on tärkeä paikka ja halusimme ehdottomasti viedä tyttäremme sinne heti tilaisuuden tullen.

Pakko myöntää että alkuun jännitti! Ehkä eniten se, miten yö tulisi menemään. Mielessä pyöri huolia kuten onko paljon itikoita, miten pikkuinen nukkuu uudessa matkasängyssään (joka ostettiin extempore edellisiltana Tori.fi:sta) ja vielä ympäristössä joka on valoisa. Mites ulkona oleskelu? Juokseeko pikkuinen järveen? Entä punkit? Itikat? Oon todella kova stressaamaan pikkuisen hyvinvointiin liittyvissä asioissa, mikä on tietysti ihan hyväkin mutta joskus tulee ylilyöntejä ja tälläkin kertaa kaikki meni peloista huolimatta hyvin.

Eniten stressiä kuitenkin aiheutti nuo itikat, koska niitähän Suomen kesässä on. JA PALJON.

Värimaailma oli mykistävän upea.

Luonnon tutkimista ja uusien sanojen oppimista

Iltapäivä kului mökillä kaikenmaailman risujen, käpyjän, hiekanjyvien ja ympäristön tutkimisen parissa. Pikkuisen mummi ja kummi kävivät mökillä saunomassa, joten nautittiin lämpimästä päivästä kuulumisia vaihdellen. Meidän koko suku viihtyy luonnossa ja tämä kyseinen mökki onkin kovassa käytössä kesäisin. Pikkuisesta mökistä ei löydy mitään nykyajan mukavuuksia eikä tilaakaan tuvan lisäksi juuri ole, mutta puusaunastakin avautuva järvimaisema on vain niin ainutlaatuinen ettei siinä juuri muuta kaipaakkaan.

Kaikkialle piti päästä tutkimaan.

Oli mukavaa saada muutama silmäpari lisää kun pikkuisessa riittää vauhtia ja saunan lämmittämiseen sekä tavaroiden purkuun kuluu aina aikaa. Meidän puuhastellessa mummi esitteli pikkuiselle mökin ympäristöä ja opetti uusia sanoja kuten “koivu ja hiekka”. Lähiaikoina sanavarasto on kasvanut huimasti ja joka päivä tulee joku uusi sana.

Järvenrannalla saa olla erityisen varovainen rantakäärmeiden, kyiden, punkkien ja ylipäätään veden suhteen joten rentoutumisesta ei kannattanut haaveilla pikkuisen ollessa hereillä. Mitään auringonottajia ei muutenkaan olla ja nautitaankin enemmän kaikenlaisesta puuhastelusta kuin pötköttelystä. Maisemanvaihdos jo itsessään lataa akkuja ja pitää mielen virkeänä.

Ruokailu ja pesulla käyminen mökkiolosuhteissa

Mökillä on kyllä hella joka toimii kaasulla, mutta kaasupullon vanha letku vuotaa joten käytettiin turvallisuussyistä ruoanvalmistuksessa retkikeitintä. Kävimme päivällisellä isovanhemmillani joten pikkuiselle oli pakattu mukaan smoothieita ja banaania, mitkä on nopea ja helppo antaa välipalaksi. Iltapuuro valmistui kätevästi retkikeittimellä. Sen lisäksi pikkuinen nautiskeli iltapalaksi myös päivälliseltä mukaan pakattuja vihannespaloja.

Ei jaksettu touhuilun päätteeksi valmistaa mitään gourmet mökki-illallista joten keiteltiin saunamakkaroiden lisukkeeksi klassinen pussipasta, se ei petä koskaan!

Tuttu eväs vaellusreissuilta ei petä!

Iltapalan jälkeen käytiin saunassa pesulla ja voi sitä riemun päivää kun pikkuinen pääsi ensimmäistä kertaa aitoon puusaunaan! Sekoiteltiin vatiin pesuvesi ja pistettiin tyttö sinne istumaan. Sijoitettiin vati saunan toisiksi alimmalle lauteelle eikä löylyjä tietenkään heitetty.

Pikkuinen viihtyi saunassa niin hyvin että tuli pieni itku kun jouduttiin lopettelemaan pesuhetki. Saunan jälkeen annettiin paljon vettä juotavaksi ja sujautettiin pikkuinen yöpukuun.

Uni tulikin hyvin pian iltapesun jälkeen ja pikkuinen nukkuikin yhtä putkea aamuun asti.

Iltapesu puusaunassa oli reissun kohokohta.

Aamukahvit auringonnousun aikaan

Hyvin nukutun yön jälkeen herättiin koko poppoo 5:30 katsomaan auringonnousua. Pistettiin retkikeittimellä pannukahvit tulille, enkä muista milloin olisi sumppi maistunut noin hyvältä. Luonto näytti niin mystisen upealta kun aurinko hiljalleen nousi vastarannan puiden takaa ja usva peitti järven pinnan. Kyllä taas sydän muljahti onnesta.

Pannukahvit kukonlaukun aikaan.
Pikkuisen ensimmäinen auringonnousu.

Miten suojata lasta hyönteisen puremilta/pistoksilta?

Yritin tutkia aiheesta kaikista mahdollisista lähteistä ja koska noin pienelle ei hyönteismyrkkyä voi laittaa, jäi ainoaksi vaihtoehdoksi suojata lapsi ihon peittävillä vaatteilla ja päähineellä. Pikkuinen oli saanut hyttysenpistoksia jo meillä kotona kun nukuttiin ikkuna auki kuumimpina päivinä, joten tiedettiin ettei niistä mitään allergista reaktiota tullut. Apteekista voi ostaa kyllä varmuudeksi Antihistamiinia, jota voi ennakoivasti antaa lapselle (alkaen 1v) mutta pikkuista puremat ei tuntunu häiritsevän joten ei turhaan annettu.

Meidän mökki sijaitsee niemen kärjessä joten siellä tuulee usein, jolloin hyttysiä on normaalisti vähemmän. Nyt tuntui kuitenkin että heti jos ilma yhtään seisoi paikallaan, inisijät hyökkäsivät samantein oli mikä vuorokaudenaika tahansa (yleensä iskevät illemmalla). Puettiin pikkuiselle pitkähihainen paita, housut, pitkävartiset sukat, hattu ja illemmalla myös villapaita. Päivällä Tuukka vei pikkuisen rattailla kävelylle jolloin sai hyttysverkosta hetkeksi lisäsuojaa.

Vaatteet suojaavat hyvin myös punkeilta, mutta punkkipihdit on hyvä olla varmuudeksi mukana (ja kyypakkaus ja muut EA-tarvikkeet).

Illan tullen tarkistettiin ettei mökin sisällä ollut verenimijöitä ja liiskattiin ne muutamat mitä löydettiin. Jostain niitä oli kuitenkin yön aikana päässyt sisään ja ensi kerralla hommataan kyllä matkasänkyynkin hyttysverkko. Vanhan mökin seiniin on ilmeisesti jo päässyt muodostumaan joitain rakoja, mistä ne löytävät tiensä sisälle.

Itikat kuuluvat ikävä kyllä kesään joten niitä on vaan opittava sietämään. Yritän aina muistutella epätoivon hetkillä itselleni, että niilläkin on kuitenkin tärkeä tehtävä luonnon ekosysteemissä.

Kaiken kaikkiaan meillä oli aivan ihana reissu ja selvittiin hyttysenpistoksia lukuunottamatta ilman minkäänlaisia ongelmia! Kiitos kun luit!


Lue myös:

Leave a comment