Kesän ensimmäinen vaellusreissu suuntautui tällä kertaa Pohjois-Karjalaan, Kolin kansallispuistoon. Jos haluat kartoittaa erätaitojasi tai suunnata lyhyemmälle vaellusreissulle niin tässä erinomainen kohde Kolin upeissa kansallismaisemissa.
Kesävaellus Kolilla: Kiehisen kierros (3-19km)
Viimeisimmästä vaellusreissusta on jo vierähtänyt muutama vuosi. Kesä on kulunut mökeillä, telttaillessa ja vilkkaan 2 -vuotiaan perässä juostessa, joten tämä reissu tuli todella tarpeeseen. Jokaisen pienen lapsen vanhempi voi varmasti allekirjoittaa sen, ettei lomailu lasten kanssa ole aina kovin rentouttavaa.
En silti voisi kuvitella laittavani lasta kesällä päivähoitoon, ja vaikka jokainen yhdessä vietetty hetki on kullanarvoista, on silti hyvä investoida myös omiin tarpeisiin ja rentoumishetkiin.
That beeing said – en voi sanoa että helteellä vaeltaminen ja paarmojen buffettina toimiminen olisi aina rentouttavaa, mutta ainakin voi hetken ajan keskittyä vain omiin tarpeisiin – ilman että joku roikkuu aina lahkeessa vaatimassa huomiota tai rummuttaa vessan ovea.
Sopivan reitin valitseminen oman taitotason ja sääolosuhteiden mukaan
Pohdimme kesän alussa serkkuni kanssa sopivaa kohdetta mimmien reissulle sillä aikaa meillä oli vaellukselle vain kaksi yötä. Koli oli ykkösenä listalla ja sieltä löytyikin erinomainen kohde.
Kiehisen kierros sijaitsee Kolin vähemmän tunnetulla eteläpuolella ja se sitoo yhteen upeita luontohelmiä. Matkanvarrella pääsee kulkemaan idyllisien perinnepihapiirien läpi, ryömimään Pirunkirkon luolaan, ja nauttimaan Herajärven yli avautuvista henkeäsalpaavista vaaramaisemista. Reitillä on myös joen ylitys kahluuvaijerin avulla, mikä toi hauskan lisän vaelluskokemukseen! Joen ylitys on mahdollista myös kiertää.
Lähtöpisteitä/parkkipaikkoja on kolme: Rykiniemi, Seppälä ja Pirunkirkko. Reitin ainoa vesipiste on Seppälän kaivo, joka sijaitsee Lakkalan telttailualueen läheisyydessä, ja se on vaeltajien käytössä. Reittikuvauksessa lukee ettei vesipisteitä ole, mutta tarkastin metsäliitolta että kaivo on vapaasti käytettävissä. Kaivovesien puhtautta ei voi taata, joten on hyvä varmuudeksi keittää vesi tai käyttää vedenpuhdistustabletteja.
Menimme tällä kertaa riskillä, sillä puhdistustablettien viimeinen käyttöpäivä oli mennyt jo vuonna 2022.
Vettä on kuitenkin hyvä ottaa mukaan reilusti, sillä kaivo ei välttämättä ole aina käytössä ja purot olivat sen verran kuivuneita/likaisia ettei niistä olisi tohtinut ottaa vettä. Puroista kannattaa ottaa vettä vain yläjuoksuista, virtaavasta vedestä.
Reitin pituus vaihtelee 3-19km välillä, joten on mahdollista valita juuri sen pituinen reitti kuin itse haluaa. Meille oli selvää että vaellamme tuon 19km, mutta pakko myöntää että reitin haastavuus yllätti, sillä nousuja ja laskuja oli paljon. Maasto oli myös todella juurakkoista ja kivikkoista. Reitti pitää sisällään myös edestakaisia osuuksia, jotka voi halutessaan jättää välistä ja mennä vähän lyhyempiä ympyrälenkkejä.
Yöpyminen on sallittua vain Lakkalassa, Ylä-Murhissa ja Rykiniemessä.
Helteillä kannattaa vaeltaa joko aikaisin aamulla, illalla tai miksi ei yöllä?
Ensimmäisenä päivänä lähdimme liikkeelle illalla, sillä päivällä lämpötila lähenteli +30 astetta. Olimme perillä vasta myöhään yöllä. On aina hyvä pohtia onko helteellä järkevää vaeltaa, sillä rinkkojen kanssa tarpoessa paahteinen aurinko voi uuvuttaa kovakuntoisenkin kulkijan.
Vaellusreissulle on hyvä varata mukaan otsalamppu tai taskulamppu, sillä yöaikaan maastossa voi piillä vaaroja. Saimmekin hieman lisäjännitystä taskulamppujen valossa vaeltamiseen kun meinasimme astua kyykäärmeen päälle. Etenkin heinikossa ja kosteassa maastossa on hyvä katsoa tarkkaan mihin astuu, sillä etenkin hämärällä käärmeitä on vaikea huomata maastosta.
Tiesitkö? Kyypakkaus kuuluu usein vaeltajien perusvarusteisiin, mutta asiantuntijat ovat tyrmänneet sen tehon kyynpureman sattuessa.
Mikäli kyy puree, on tärkeää pysyä paikoillaan ja hälyttää apua. Myrkky leviää kehossa nopeammin liikkeessä.
Matka jatkui vähän ripeämpää tahtia ja yöksi suuntasimme Lakkalan telttailualueelle, minne oikeastaan jätimme leirin koko vaelluksen ajaksi. Lakkalassa on mahdollisuus pulahtaa järveen hikisen vaelluksen päätteeksi ja sieltä löytyy myös nuotiopaikka, kuivakäymälä ja polttopuita. Muistathan ottaa mukaan omat vessapaperit ja roskapussin!
Lakkalassa on myös vuokratupa, mikäli teltassa yöpyminen ei innosta. Leirinnästä on vain 600m Seppälän kaivolle, mistä on helppo hakea tarvittaessa lisää vettä.
Seuraavana päivänä vaellettiin päivärepuilla
Aurinko paistoi jälleen täydeltä taivaalta ja olimme ennakkoon pohtineet olisiko järkevintä kiertää pisin ympyrälenkki päivärepuilla. Leirin siiräminen ei tuntunut muutenkaan järkevältä sillä Ylä-Murhin leirinnän lähellä ei ollut vettä ja viimeiselle päivälle jäisi turhan pitkä matka aikatauluumme nähden.
Lähtöpäivän visiitti Ukko-Kolille
Viime Kolin reissulla vaelsin Herajärven kierroksen (39km) joten oli mukava nähdä vähän eri puolta Kolista. Serkkuni oli kansallispuistossa ensimmäistä kertaa, joten käytiin vielä lähtöpäivänä kuvailemassa maisemia Ukko-Kolilla.
Paikalle pääsee helposti autolla ja se onkin todellinen turistinähtävyys!
Aikaa meillä meni kokonaisuudessaan 36h joten reitti sopii erinomaisesti lyhyempää viikonloppureissua suunnitteleville.
Tässäpä kaikki tällä kertaa, toivottavasti sait hyviä vinkkejä vaellusreissulle ☀️
Mamma trikoissa 
Jätä kommentti